Kotiuduttiin tuossa jonkin aikaa sitten eläinlääkäriltä. Oltiin epäily, että ainakin Fannilla olisi nenäpunkki, kun ajot olivat alkusyksyn jäljiltä jääneet aivan minimaalisiksi ja tuntui, ettei tyttö haistanut mitään. Lääkärin tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että Fannilla on kurkunpääntulehdus, minkä on aiheuttaneet anaalirauhasongelmat. Fanni kun ei tyhjennä rauhasiaan kunnolla itse vaan saattaa kerätä tavaraa peppuunsa ja purskauttaa ne sitten pahaa-aavistamattoman sylissäpitäjän housuille. :/
Fanni sai siis kahden viikon mittaisen antibioottikuurin, mutta koko konkkaronkalle annettiin kuitenkin varmuuden välttämiseksi lääkitys nenäpunkkiin. Parin viikon päästä olisi sitten jälkipiikin vuoro ja samalla kontrolli Fannin kurkkuun.
Edellisviikonloppuna oltiin Parkanossa Fannin sisarusten pentutapaamisessa. Paikalla olivat Fannin lisäksi Rose, Rosa ja Ropi, sekä sisarusten emo ja isä. Oli siinä melkoista menoa kun pennut leikkivät keskenään, eikä kukaan edes ärissyt vaan tapaaminen sujui letkeissä tunnelmissa.
Fanni tosin vähän ujosteli kun näki kerralla niin paljon "vieraita" koiria ja olikin siksi enemmän joko ihmisten seurassa tai tutkimassa paikkoja itsekseen. Kuitenkin vaikutti siltä, että Fanni olisi emonsa muistanut, niin kovat hännänheilutukset mamman kohtaaminen sai aikaiseksi.:) Nelli puolestaan pääsi viikonlopuksi "mummolaan" hoitoon.
Pentutreffeillä saatiin myös opastusta turkin hoidossa. Itsekin sain opastuksesta irti tosi näppäriä tekniikkavinkkejä, jotka toivotavasti jatkossa säästävät vaivaa ja käsiä kun Fannin nyppiminen tulee ajankohtaiseksi.
Kohta täytyisi aloittaa jouluvalmistelut. Harmi vaan kun tuota lunta ei ole saatu, sillä joulukorttien kuvaaminen tuntuu vaan lykkääntyvän.
Terveisin
Nelli, Fanni ja Iina
4 kommenttia!:
hmmm... mielenkiintoinen juttu, siis toi että kun toinen pää on kipee niin toinen pää oireilee kanssa. ihmeellistä tämä elämä :)
On mielenkiintoista miettiä, että tunnistaako koira omia sukulaisiaan. Alma on tavannut yhden veljensä ja silloin käytös oli aivan erilaista kuin muulloin. Tosin Palmiksen juoksut olivat juuri loppuneet, että ei tiedä kumpi siinä vaikutti enemmän. Alma kuitenkin komensi ja ärähteli jos toinen tuli liian iholle mitä se ei muuten ikinä tee. Seuraavalla kerralla koirapuistossa odotin samanlaista käytöstä, mutta Alma oli taas oma alistuva itsensä.
Ääk, ei kiva tuo anaalirauhasjuttu. :/ Tämä oli jo toinen kerta kun törmään blogimaailmassa mäykyillä niiden ongelmiin. Olen alkanut miettimään että olisi ihan kiva että itsekin osaisi katsoa jotenkin että onko peräpäässä kaikki ok.
Lunta kaivataan täälläkin. Pitää varmaan kuvata ensi vuoden joulukortti tulevana talvena ja valmiiksi :) jos ja kun sitä lunta nyt sataisi:) Rapsuja.
Pentutreffit kuulostivat menneen hienosti. Kiva kun niitä järjestetään. Meillä ainoastaan Jasun kasvattaja on järjestänyt sellaiset. Ja siellä oli kaikenlaisia kilpailuitakin, joten ihmiset tutustuivat hyvin toisiinsa ja koiriinsa.
Toivottavasti ongelmat kaikkoavat antibiootin voimalla! Eikä tuosta jää mitään haittoja tulevaisuuteen.
Lähetä kommentti